Vaellus erämaassa, osa 5
Sunnuntai, 1. helmikuuta 2015
Jatkamme kultaisesta seitsenhaaraisesta lampunjalasta välillä, ja etenkin Ilmestysmajan yhteydessä tarkemmin, jos Herra suo.
Palatkaamme Moosekseen ja hänen kanssaan Faaraon kanssa kasvotusten.
2Mo 5:1 Sen jälkeen Mooses ja Aaron menivät ja sanoivat Faraolle: ”Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Päästä minun kansani viettämään minulle juhlaa erämaassa”.
2Mo 5:3 Niin he sanoivat: ”Hebrealaisten Jumala on kohdannut meitä. Anna siis meidän mennä kolmen päivän matka erämaahan uhraamaan Herralle, Jumalallemme, ettei hän rankaisisi meitä rutolla tai miekalla.”
Faaraolle oli sanoma Jumalalta, niin jos meillä on sanoma Jumalalta vietävänä tämän päivän ihmisille, voimme olettaa, että silloin Faarao / Saatana, jonka nimi käännettynä merkitsee vastustajaa: vastustaja vastustaa Jumalan suunnitelmaa; ettei ihminen vain pelastuisi.
Mooses vetosi Jumalan antamilla sanoilla. Sama kaava on tänäkin päivänä voimassa. Meillä on oltava sanoma Jumalalta vietävänä ihmiselle, Jumalan ohje pelastukseen, joka on asetettu ’hengelliseen Egyptiin’. Nimenomaan tämmöisen ihmisen kohdalla vapautuminen käy joutuisasti synnin maasta. On myös huomioitava, että ihminen on saanut todistuksen Jeesuksesta jossain vaiheessa elämässään. Katsomme pikaisesti mitä Mooses ja Aaron sanoivat kansalle luvussa 2 Mo 4:28-
2Mo 4:28 Ja Mooses kertoi Aaronille kaikki, mitä Herra oli puhunut lähettäessään hänet, ja kaikki ne tunnusteot, jotka hän oli käskenyt hänen tehdä.
2Mo 4:29 Niin Mooses ja Aaron menivät ja kokosivat kaikki israelilaisten vanhimmat.
2Mo 4:30 Ja Aaron puhui kaikki, mitä Herra oli Moosekselle sanonut, ja Mooses teki tunnusteot kansan silmien edessä.
2Mo 4:31 Ja kansa uskoi. Ja kun he kuulivat, että Herra oli pitänyt huolta israelilaisista ja nähnyt heidän kurjuutensa, kumartuivat he maahan ja rukoilivat.
Mooses / kirjoitukset, sana, (myös Mooses on esikuva Jeesuksesta Jumalana ja profeettana). Eroista myöhemmin, jos Herra suo.
Aaron / Jeesus Ihmisen poikana, tekee tunnustekoja kansan edessä ja vanhinten edessä, ja käy niin, että kansa uskoi aivan kun lihansa päivinä Jeesus teki tunnustekoja todistaakseen kansalle olevansa Jumalan lähettämä. Ja paranemiset oli tarkoitettu ennen kaikkea todistukseksi siitä, että hän on Messias. Ja jos hänellä on valta sairauksien yli, niin Hänellä Jumalana on valta myös synnin yli, ja tästä tunnusteot oli asetettu todistamaan.
Kappale Uudesta liitosta
Kun Luukkaan evankeliumissa sairas laskettiin katon kautta Jeesuksen eteen ja kansan ’opettajia’ oli paikalla:
Luk 5:20 Ja nähdessään heidän uskonsa hän sanoi: ”Ihminen, sinun syntisi ovat sinulle anteeksi annetut”.
Luk 5:21 Niin kirjanoppineet ja fariseukset rupesivat ajattelemaan ja sanomaan: ”Kuka tämä on, joka puhuu Jumalan pilkkaa? Kuka voi antaa syntejä anteeksi, paitsi Jumala yksin?”
Luk 5:22 Mutta kun Jeesus tiesi heidän ajatuksensa, vastasi hän ja sanoi heille: ”Mitä te ajattelette sydämessänne?
Luk 5:23 Kumpi on helpompaa, sanoako: ’Sinun syntisi ovat sinulle anteeksi annetut’, vai sanoa: ’Nouse ja käy’?
Luk 5:24 Mutta tietääksenne, että Ihmisen Pojalla on valta maan päällä antaa syntejä anteeksi,” – hän sanoi halvatulle – ”minä sanon sinulle: nouse, ota vuoteesi ja mene kotiisi.”
Luk 5:25 Ja kohta hän nousi heidän nähtensä, otti vuoteen, jolla oli maannut, ja lähti kotiinsa ylistäen Jumalaa.
Kirjanoppineet olivat sen verran välkkyjä, että tiesivät sydämissään heti vastauksen Jeesuksen kysymykseen (molemmat ovat ihmiselle mahdottomia).
Todistus on ennen kaikkea sitä varten, että Jeesuksella on maan päällä valta antaa syntejä anteeksi, TIETÄÄKSENNE ! että jatko-osa on totta !
On erotettava TUNNUSTEOT ja PELASTUMINEN.
Monet ihmiset ovat kokeneet ihme- tai tunnusteon, paranemisen, mikä on tarkoitettu ihmiselle henkilö-kohtaiseksi todistukseksi siitä, että jatko-osakin pitäisi ottaa vastaan: TÄRKEIN, että Ihmisen Pojalla on valta antaa maan päällä syntejä anteeksi.
Myös tässä Jeesuksen opetuksessa tulee esiin maaperäopetus, niin kuin vanhassa ’lasten’ laulussa sanotaan: ”mä taimi olen sun tarhassas ja varten taivasta luotu.”
Uudestisyntyminen, syntien anteeksisaaminen ja vanhurskautus, lyhyesti – palauttaminen Jumalan yhteyteen, tapahtuu Jeesuksen sovitustyön kautta ja tekee kelvolliseksi taivasten valtakuntaan. Niin se pitää tapahtua maan päällä.
Palataan Mooseksen ja Aaronin mukaan Faaraon hoviin
2Mo 5:3 Niin he sanoivat: ”Hebrealaisten Jumala on kohdannut meitä. Anna siis meidän mennä kolmen päivän matka erämaahan uhraamaan Herralle, Jumalallemme, ettei hän rankaisisi meitä rutolla tai miekalla.
Luotujen palvomisesta UT
Rom 1:20 Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa,
Rom 1:21 koska he, vaikka ovat tunteneet Jumalan, eivät ole häntä Jumalana kunnioittaneet eivätkä kiittäneet, vaan ovat ajatuksiltansa turhistuneet, ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt.
Rom 1:22 Kehuessaan viisaita olevansa he ovat tyhmiksi tulleet
Rom 1:23 ja ovat katoamattoman Jumalan kirkkauden muuttaneet katoavaisen ihmisen ja lintujen ja nelijalkaisten ja matelevaisten kuvan kaltaiseksi.
Egyptissä palvottiin myös eläimiä, luotua, Apis härästä
Apis (sanatarkasti Hapu) oli muinaisessa Egyptissä palvottu härkäjumala. Apiksen palvonta sijoittui pääasiassa Ptah-jumalan temppeliin Memfiksessä.
Apis kuvattiin usein sonnina, jonka sarvien välissä oli auringonkehrä. Sitä edustikin maan päällä tarkoin valittu sonni. Oraakkelinakin pidetty sonni oleskeli Ptahin temppelin yhteydessä, jossa siitä huolehdittiin hyvin, koska sen uskottiin olevan Ptahin ilmentymä maan päällä. Myöhempinä aikoina Apis yhdistettiin myös Osirikseen.
Kun edellinen Apis-sonni kuoli, etsittiin sen tilalle uusi, jolla tuli olla tietyt tunnusmerkit. Jos sonnilla oli puolikuun muotoinen laikku toisessa kyljessä tai otsassa, musta korppikotkan muotoinen laikku selässä tai pilkku kielen alla, valittiin se seuraavaksi Apis-sonniksi. Tätä valintaprosessia varten oli erillinen papeista koostuva ryhmä, joka tulkitsi merkit ja päätti, mistä sonnista tulisi seuraava Apis-sonni. Etsinnät saattoivat kestää usein hyvinkin pitkään. Jos sonnia ei löytynyt, uskottiin että Ptah oli suuttunut ihmiskunnalle ja häntä yritettiin lepyttää erilaisin uhrilahjoin.
Uuden valtakunnan aikana kuollut Apis-sonni ryhdyttiin hautamaan Sakkarassa sijaitseviin hautoihin. Ensimmäinen tunnettu Sakkaraan haudattu Apis-sonni on peräisin Amenhotep III:n hallituskaudelta, jolloin hänen poikansa Thutmosis suoritti hautauksen. Ramses II:n hallituskaudella Apis-sonneja varten valmistettiin suuri maanalainen hautakompleksi, Serapeum, johon Apis-sonnit ryhdyttiin hautamaan omiin kammioihinsa. Serapeumiin haudattiin Apis-sonneja ainakin Kleopatra VII:n hallituskaudelle asti.
2Mo 8:25 Niin Farao kutsutti Mooseksen ja Aaronin ja sanoi: ”Menkää ja uhratkaa Jumalallenne tässä maassa”.
Koska egyptiläiset palvoivat härkiä ja taas israelilaiset uhrasivat niitä, 2Mo_8:26 Mooses sanoi: ”Ei sovi niin tehdä; sillä me uhraamme Herralle, Jumalallemme, sellaista, joka on egyptiläisille kauhistus. Jos me nyt uhraamme egyptiläisten nähden sellaista, joka on heille kauhistus, niin eivätkö he kivitä meitä?
Tässä on sama asia kuin UT:ssa, Paavali kirjoittaa:
1Ko 1:18 Sillä sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima.
1Ko 1:23 me taas saarnaamme ristiinnaulittua Kristusta, joka on juutalaisille pahennus ja pakanoille hullutus,
1Ko 1:24 mutta joka niille, jotka ovat kutsutut, olkootpa juutalaisia tai kreikkalaisia, on Kristus, Jumalan voima ja Jumalan viisaus.
1Ko 1:25 Sillä Jumalan hulluus on viisaampi kuin ihmiset, ja Jumalan heikkous on väkevämpi kuin ihmiset.
Härkien uhraaminen olisi ollut Egyptiläisille kauhistus ja hullutus.
Kun evankeliumia julistetaan ja ristin Jeesusta, joka on uhrattu syntiemme tähden, on se hullutusta maailmalle, eikä sitä voi käsittää pelastumaton ihminen, ennen kun hän lähtee maailmasta pelastuksen/Jeesuksen kautta.
Katsomme jatkoa, jos Herra suo